Näytetään tekstit, joissa on tunniste Milano. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Milano. Näytä kaikki tekstit

perjantai 22. heinäkuuta 2016

16. Birthday party & Milan Nightlife


Kuva309

Perjantaina iltapäivällä tulin kotiin kirjastosta. Lapset olivat koko päivän olleet isovanhempien luona, eli käytännössä ”mun” puutarhassa, joten mun ei tarvinnut lähteä erikseen töihin hostperheen luo. Päästessäni asuntooni avasin keittiöni ikkunan ja vanhempi poika leikki ikkunan alla. Hän sanoi mulle, että tänään on mun syntymäpäivä! Luulin hänen leikkivän ja menin juttuun mukaan, mutta kun hän sanoi äitinsä olevan hakemassa kakkua, mietin onko kyseessä ne mulle luvatut synttärijuhlat – yllätysjuhlat!

Pojat tuli sattumalta mun asuntoon ja leikittiin sisällä vajaa tunti. Mietin, miksei kukaan tule hakemaan mua sisältä, sillä normaalisti perhe on hyvin tarkkana siitä että hyvällä ilmalla ollaan ulkona. Tunnin päästä mun ovikello soi ja näin oven verhon läpi kaksi tyttöä. Luulin että kyseessä on kaupustelevat nuoret ja mietin miten he ovat päässeet portista sisälle ja miksi he suuntaavat mun ovelle, päärakennushan on aivan vastapäätä. Kun avasin oven, mun ilme oli kuulemma näkemisen arvoinen ja olin täysin sanaton! Oven takana seisoi mun kaksi läheisintä aupparityttöä! Siinä sekunnin murto-osassa mietin että miten ihmeessä he ovat päässeet tänne, oonko mä unohtaneet jonkun tapaamisen ja miten mä en oo kuullut heidän tulemistaan tänne ja onko mun kännykkä ollut  poissa päältä!

Vaikka itse juhlat ei tulleet vanhemman pojan ansiosta niinkään yllätyksenä, silti koko tapahtuma oli täysi yllätys! Luulin, että vain ydinperhe olisi paikalla. Aupparityttöjen saapuminen ja se, että perhe oli onnistunut valmistamaan niin paljon vegaanijuttuja oli tosi ihana yllätys. Koska leikin poikien kanssa sisällä, en ollut kuullut enkä nähnyt autojen saapumista tai juhlapöydän valmisteluja pihalla. Kaikki oli niin iloisia siitä, että sattumalta juuri sinä päivänä pojat halusi sisälle mun kanssa leikkimään. Kolme tuntia kaikki istuttiin ulkona, juotiin viiniä, syötiin hyvin ja naurettiin itsemme kipeiksi. Ehdin onneksi ottaa mun kakusta kuvan ennen kuin vanhin poika pisteli iloisesti suklaakirjaimet poskeensa. Oli aivan ihana ilta! 

Kuva306

Kuva308

Seuraavana päivänä lähdin amerikkalaisen aupparitytön kanssa Milanoon, aikeena lähteä katsastamaan yöelämää. Kirjauduttiin hostelliin ja liityttiin muiden mukaan hostellin yksivuotisjuhliin. Kun kysyttiin respasta erään klubin aukioloaikaa, meille kerrottiin sen olevan kiinni. Saatiin kuitenkin hyviä uutisia, sillä yksi Milanon suurimmista klubeista näkyi järjestävän suuren tapahtuman Papaya Beach Clubilla. Ei kun taksi alle ja sinne. Yhdeltätoista päästiin sisälle, ilmaiseksi. Juomat oli aivan naurettavan kalliita, joten niillä korreloitiin aika tehokkaasti sisäänpääsymaksua. 

Oli tosi hullu ja mahtava yö, ihmisiä oli ihan törkeästi ja saatiin kokea kuinka intensiivistä on italialainen yöelämä. Saavuttiin takaisin hostellille puoli kuudelta aamulla. Meillä oli ylä- ja alasänky ja hetken aikaa siinä huojuttuamme päätettiin, ettei kumpikaan selviä hengissä jos yrittää siinä olotilassa kiivetä yläsänkyyn. Seuraavana aamuna herättiin huoneen luovutusaikaan, lähdettiin vegaaniravintolaan ja tehtiin isoin virhe tilaamalla neljän ruokalajin ateria. Istuttiin ravintolassa yli kaksi tuntia kun yritettiin saada sitä ruokaa alas. Lisäksi mun edellispäivän silmän "ärsytys" oli yltynyt täydelliseksi silmätulehdukseksi ja näytti kuin mua olisi potkaistu silmään.  Otetaan uusiksi viikon päästä, mukana toinen amerikkalainen. Sitten mä kyllä pidän tauon ja säästän rahani matkusteluun. Kulunut viikko on mennyt ihan kohtalaisessa tunteiden vuoristoradassa, siitä voisin kirjoitella myöhemmin. 

tiistai 24. toukokuuta 2016

8. Milano

Kuva66Ilouutisia: paikalliset ovat vihdoin alkaneet riisua toppatakkejaan! Pidin tähän asti nahkatakin päällä minne ikinä meninkin, vaikka hellerajat ovat räsähtäneet rikki useita kertoja. Täällä ei tietysti helteestä tiedetä mitään, lapsille on puettu toppatakit jos lämpötila on alle +25C. Odotan kauhulla kesän kuumuutta. Oon kuullut tarinoita, että kuumimpina kesinä kengän korot uppoavat asfalttiin ja muovituolit sulavat kiinni ihoon. Perheen kanssa suunnitelmissa on lähteä Etelä-Italiaan kuumimpina kesäkuukausina, voin vain kuvitella kuinka kuuma siellä on. Varmasti lillutan itseni rusinaksi meressä.

Sunnuntain vietin taas saman aupparitytön kanssa matkustaen. Vihdoin Milanoon ja oli luonnollisesti pakko mennä Duomoon. Jonotettiin helteessä lippuja ja kiivettiin marmoriportaita katolle. Marmoriportaat olivat kuluneet jännästi kaarelle miljoonista turistien askelista. Myös Sforzan linnoitus vallihaudoissa asuvine kissoineen tuli nähtyä. En ollut kuullutkaan Galleria Vittorio Emanuelesta, saati sen lattiaan kuvioidusta härästä. Uskomuksen mukaan härän palleille astumalla ja kaksi kierrosta pyörähtämällä saa hyvää onnea. Härän ympärillä oli loppumaton joukko ihmisiä, jotka odottivat halukkaina päästäkseen tallomaan härän pallit. 

Jostain syystä onnistuttiin tälläkin reissulla miltei eksymään pariin kertaan. Valitaan aina vahingossa se pisin ja vaikein reitti vaikka suora tie olisi ollut nenän edessä. ”Misleading” on jo nyt meidän reissujen tunnussana. Oon tyytyväinen, sillä Milanoon pääsee alle tunnissa ja nyt pakolliset turistinähtävyydet on käyty läpi. Voin käydä siellä nopeasti vaikka lauantai-iltapäivisin jos tarve vaatii.

Kuva61

Kuva62
Kuva73

Kuva69Kuva64

Kuva63
Kuva65

Oon aivan innoissani suunnitellut jo tulevia reissuja. Mulla on aina lauantai-iltapäivä ja sunnuntai vapaata, joten meinaan käyttää jokaisen viikonlopun reissaten. Vähintäänkin joka toisen viikonlopun. Junat lähialueille on halpoja ja lennot vielä halvempia, jos haluan suunnata kauemmas. Ostin vihkon ja jokaiselle sivulle kirjoitan oman suunnitelmansa jokaiselle kaupungille. Mulla on lappu täynnä paikkojen nimiä, sekä isoja kaupunkeja että pieniä kyliä.

Vaikka toisten kanssa matkustamisessa ei ole mitään vikaa ja varmasti tulen matkustamaan vielä muiden kanssa, taidan silti tykätä enemmän itsenäisestä matkustelusta. Jo pelkästään Helsinkiin yksin meneminen saa mut puhumaan tuntemattomille ihmisille, näen paljon enemmän sitä aitoa kaupungin tunnelmaa eikä mulla oo pakottavaa tarvetta nähdä niitä turistihoukutteita. Kun menen jonnekin yksin, oon paljon avoimempi kaikelle uudelle, paljon lähestyttävämpi ja vapaampi. Tykkään päättää itse minne menen.

Kuva72




Kuva71
Kuva70

Kun lähdin Italiaan, junassa kohti Helsinkiä mun viereen istui tyttö, joka oli lähdössä Saksaan. Me alettiin jutella ihan vain siksi, että molemmilla oli mukana isot matkalaukut ja arvattiin, että ollaan molemmat menossa lentokentälle. Juteltiin koko parituntinen junamatka, mentiin yhtä matkaa lentokentälle, syötiin ja vietettiin aika yhdessä kunnes hänen lentonsa lähti. Rakastan uusiin ihmisiin tutustumista, eikä se välttämättä onnistu, jos on matkassa kaverin kanssa. Don’t get me wrong: On ihanaa tehdä asioita perheen tai ystävien tai poikaystävän kanssa. Silti, uusiin ihmisiin tutustuminen kannattaa aina, koska jokaiselta ihmiseltä oppii aina jotain uutta. Ja helpointa tutustuminen on, jos uskaltaa lähteä yksin. Oli se paikka sitten baari, viereinen kylä tai toinen valtio.

Kuva68





+ Finally I went to Milan! I was happy to go with the same girl who was also with me in Turin. She had seen Milan two times before so again she had everything well planned. Now I also had some little plans myself, but only so I could see Duomo and Sforza Castle. Even though we have only traveled twice together, our favorite word is “misleading”. Somehow we end up taking the long way, even though the easiest way would be right in front of us! I don’t mind; it’s one way to see the city behind the scenes.

I’m even more excited what comes to planning new trips. I bought a notebook where I can plan trips to bigger cities or tiny villages. I want to spend (almost) every weekend traveling. Even though there is nothing wrong with having companion, I think I still prefer traveling alone. I love meeting new people, seeing the authentic feeling and life of the city and being away from the tourist masses. When I’m alone, I’m more open and able to talk to new people. There’s always something I can learn from new people, so I love meeting new people and having more experiences on my own.