10. Verona

Sunnuntaina junasta astuessa totesin, että sääennuste oli huijannut ja pahasti. Mä otin mukaani suuren sateenvarjon ja tuulitakin, vaikka aurinkorasva olisi ollut Veronassa hyödyllisempää. Olin salaa tyytyväinen, kun päivän aikana alkoi sataa kaatamalla. Onneksi se kesti vain hetken, mutta enpähän ainakaan turhaan raahannut sateenvarjoa mukana. Verona vei täysin mun sydämeni ja haluan lähteä sinnekin uudelleen tulevaisuudessa. Tapasin Roomasta tulleen au pairin, söin tosi halpaa mutta hyvää ruokaa Veronan joen rannalla ja juttelin Pohjois-Irlantilaisen pariskunnan kanssa sateensuojassa. Kannan aina taskussani kolikoita, joita annan katusoittajille. Rakastan katusoittajia ja arvostan sitä, että he jaksavat istua koko päivän mahdollisesti auringonpaahteessa. Musiikki tuo aina aitoa tunnelmaa, kun sitä soitetaan paikanpäällä.

Menin taas tyylillä ”silmät kiinni ja sinnepäin”, vailla sen tarkempaa suunnitelmaa. Julian talo ja parveke oli mulla mielessä, mutta arvelin löytäväni sen katsomatta enempää karttaa. Matkalla sinne törmäsin keskiaikaiseen linnaan ja päätin maksaa sisäänpääsymaksun linnan museoon. Palazzo Vecchio oli alhaiseen hintaansa nähden tosi kattava kierros koko linnan läpi ja se piti sisällään kauniit maisemat linnan muureilta sekä upean taidemuseokierroksen muurien sisäpuolella. 

Todellakin löysin Julian talon karttaa katsomatta: pienelle aukiolle vievä tie oli täysin tukossa ja aukio oli sakeana ihmisistä. Seinät oli täynnä rakkauskirjeitä, -lukkoja ja tuherruksia vuosien ajalta. Aukion kaupassa myytiin kaikenlaista Romeoon ja Juliaan liittyvää rihkamaa sekä rakkaudessa auttavia amuletteja. Ihmiset jonotti Julia-patsaan luo päästäkseen koskettamaan Julian rintaa ja parvekkeelle pääsystä perittiin naurettava hinta.

Missä ikinä olenkaan, aina kirkon osuessa kohdalle, menen sisään. Miltei jokaisella tunnetulla kaupungilla on oma Duomonsa, mutta mä olen löytänyt kauniimpia kirkkoja vähemmän tunnetuilta sivukujilta. Erosin kirkosta täyttäessäni 18 enkä määrittele itseäni uskovaiseksi, mutta arvostan silti kirkkojen kauneutta, taidetta ja arkkitehtuuria. Sekä rauhallista tunnetta ja hiljaisuutta, mitä kirkoista löytää. Olen silti lukenut liikaa (katolisen) kirkon kieroudesta, joten rahaa en suostu koko systeemille antamaan penniäkään.

Toinen paikka jonka halusin löytää ja josta olin valmis maksamaan, oli Giardino Giusto. Meinasin kävellä paikan ohi, niin hyvin se oli piilotettuna Veronan sivukujalle poissa keskustan melusta. Puutarha oli valtava(n upea), kauniisti piilotettuja portaita pitkin pääsi korkealle näköalapuutarhaan ja useat suihkulähteet tiputteli pisaroita niissä uiskentelevien kilpikonnien päälle. Olin aivan haltioitunut ja todella tyytyväinen siitä, että löysin paikan. Verona, olet upea.

+ I fell deeply in love with Verona. Castello Vecchio with beautiful views and old art collection was worth paying for, also wonderful and giant garden Giardino Giusto took my breath away. Juliet's house was filled with people, lovenotes, locks and names of lovers written on walls. People were all waiting to get to touch the breast of Juliet's statue.

Whenever I see a church, I go in. I don't like the church system and I don't think myself as a believer, but I highly value the beauty of churches: The architechture, art and feeling of it. But I don't give a penny to the church system. I give all my coins to people who play music on streets. I truly fell in love with Verona and it's beauty, I need to go there again!