“No tears, Anni, all right? No tears.”
Harvat asiat menee suunnitellusti, eikö niin? Ainakin, jos pistää odotukset korkeelle. Ehdin nauttia Toscanan auringosta ensimmäisenä päivänä, mutta kymmenen minuuttia ilman hattua suolaisessa Välimeressä ja liian vähän nesteytystä riitti lämpöhalvaukseen. Vietin koko seuraavan päivän pimeässä huoneessa, märkä rätti naamalla juoden vettä ja eläen viimeisillä särkylääkkeillä. Tuntui kuin olisin rekan alle jäänyt. Punapäänä oon tottunut jäämään varjoon ja pitämään auringossa hattua päässä, mutta oon selvinnyt Suomen rannoilla ilman päähinettä useita kertoja, mutta Toscanan aurinko ja +35 asteen lämpötila oli liikaa.
Seuraavana päivänä heräsin iloisena siitä, että olo oli suhtkoht normaali. Ja että oli mun kahdeskymmenes syntymäpäivä. Odotin päivältä paljon. Kun oltiin lähdössä rannalle aamupäivällä, kysyin hostmamalta onko mun mahdollista jäädä varjojen alle. Odotin vastauksen olevan luokkaa ”totta kai”, ajatellen eilistä ja mitä opittiin Toscanan auringon vaikutuksesta muhun. Jo huhtikuussa kerroin perheelle, etten voi viettää paljon aikaa auringossa. Sainkin vastaukseksi kummallisen ilmeen, jonka mama vaihtoi isoäidin kanssa. Kaikki muut lähtivät rannalle ja isoäiti pyysi mua jäämään juttelemaan. Hän oli todella vihainen ja sain kuulla, että olen perheelle täällä ongelma, koska en voi olla auringossa ja viettää rannalla aikaa lasten kanssa. Hän ilmoitti että haluaa mun lähtevän Toscanasta.
Olin kuin puulla päähän lyöty ja lähdin poru kurkussa (vollottaen) pakkamaan kamoja. Hostmaman sisko tuli myöhemmin rauhoittelemaan ja sanoi, ettei isoäiti tarkoittanut sanojaan, mutta he toivovat mun kertovan heti jos en voi olla auringossa. Niinhän mä kerroinkin, jo lähes kolme kuukautta sitten. Mulle kerrottiin alussa, että tämä on loma eikä mun tarvitse olla lasten kanssa koko aikaa, etenkään kun muita ihmisiä on ympärillä ja mä en ole yksinäni vastuussa kaikesta. Tuntui, ettei mua oltu kuunneltu lainkaan ja mun auringossa oleminen oli heille tärkeämpää kuin mun terveys.
Juteltiin myöhemmin vielä hostmaman kanssa ja väärinymmärrysten suoristamisen jälkeen olo oli ihan ok. Vaikka muut sanoivat, että haluavat mun jäävän, olin jo päättänyt lähteä. Perheen isän ja isoäidin oli muutenkin ollut määrä lähteä, joten päätin lähteä heidän kanssaan pois Toscanasta. Vanhanaikaisen plus & miinus -listan läpikäymisen jälkeen oli järkevämpää lähteä Leccoon, saada oma loma ja mennä minne haluan. Toscanassa en voisi olla rannalla ja pienessä rantapaikassa ei olisi muuta tehtävää. Lisäksi sänky oli niin kova, että mä aloin saada hartia- ja lonkkasärkyjä jo ensimmäisen yön jälkeen.
Vietin siis 20v synttärini Toscanan auringon alla itkien ja viisi tuntia autossa istuen. Että mites meni noin omasta mielestä. No ei, iltapäivällä oli kiva kuulla onnittelulaulu italiaksi ja syödä isoisän ostamaa vegejätskiä. Illalla Leccoon päästyämme isoäiti vei mut pitsalle ja oli muuten parasta vegepitsaa ikinä. Kotimatkalla nähtiin ilotulituksia järven yllä ja en ole ikinä nähnyt yhtä valtavia ilotulituksia.
Perhe lupasi pitää mulle ensiviikolla juhlat täällä Leccossa. Ja tällä viikolla suuntaan Venetsiaan.
Juteltiin myöhemmin vielä hostmaman kanssa ja väärinymmärrysten suoristamisen jälkeen olo oli ihan ok. Vaikka muut sanoivat, että haluavat mun jäävän, olin jo päättänyt lähteä. Perheen isän ja isoäidin oli muutenkin ollut määrä lähteä, joten päätin lähteä heidän kanssaan pois Toscanasta. Vanhanaikaisen plus & miinus -listan läpikäymisen jälkeen oli järkevämpää lähteä Leccoon, saada oma loma ja mennä minne haluan. Toscanassa en voisi olla rannalla ja pienessä rantapaikassa ei olisi muuta tehtävää. Lisäksi sänky oli niin kova, että mä aloin saada hartia- ja lonkkasärkyjä jo ensimmäisen yön jälkeen.
Vietin siis 20v synttärini Toscanan auringon alla itkien ja viisi tuntia autossa istuen. Että mites meni noin omasta mielestä. No ei, iltapäivällä oli kiva kuulla onnittelulaulu italiaksi ja syödä isoisän ostamaa vegejätskiä. Illalla Leccoon päästyämme isoäiti vei mut pitsalle ja oli muuten parasta vegepitsaa ikinä. Kotimatkalla nähtiin ilotulituksia järven yllä ja en ole ikinä nähnyt yhtä valtavia ilotulituksia.
Perhe lupasi pitää mulle ensiviikolla juhlat täällä Leccossa. Ja tällä viikolla suuntaan Venetsiaan.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti